top of page

En Tykkää Mämmistä tai Saunasta, Olenko Silti Suomalainen?

Panel speakers

SuomiAreena-festivaalilla Familia ry järjesti keskustelun aiheenaan "Suomalaisuus 2.0 - Miten määrittelemme suomalaisuuden?". Paneelissa olivat mukana Hunderra Assefa (Suomen Muslimifoorumin puheenjohtaja), Päivi Majaniemi (Suomen Romaniyhdistyksen puheenjohtaja), Dora Puhakka (Jade yhteisön asiantuntija) ja Janina Waenthongkham (Mixed Finns antirasismiasiantuntija ja tietokirjailija). House of Helsingin puheenjohtaja Artem Kuosti juonsi paneelia ja kirjoitti pohdiskelevan artikkelin keskustelun pohjalta.


Tallenne löytyy täältä.


Suomalaisuus: Monikulttuurinen perintö

Suomen historia on täynnä erilaisia vaikutteita, alkuperäiskansojen saamelaisista romaniyhteisöön. Usein unohtuu, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen yhteiskunta. Tämän historian tunnustaminen ja omaksuminen on olennaista, sillä se muokkaa käsitystämme nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. On tärkeää tunnistaa monikulttuurinen menneisyytemme, jotta voimme rakentaa nykyisiä ja tulevia tarinoita.


Rakennamme tarinoita

Kertomamme tarinat suomalaisuudesta ovat keskeisiä. Nämä narratiivit voivat joko sisällyttää tai sulkea pois yksilöitä ja yhteisöjä. Suomessa on paljon erilaisista taustoista tulevia suomalaisia, joiden kokemukset ja identiteetit usein marginalisoidaan. Erityisesti ihonväriin perustuva sulkeminen ja rasismi vaikuttavat moniin suomalaisiin, joiden kokemuksia ei aina tunnisteta tai hyväksytä osaksi suomalaista tarinaa. Historialliset näkökulmat on avattava, jotta ymmärrämme, miksi tietyt ryhmät ovat nykyisessä tilanteessa. Systemaattiset ja poliittiset päätökset ovat muokanneet näitä todellisuuksia.


Identiteetti ja kuuluminen

Monien identiteettien kanssa kamppailevien yksilöiden haasteet ovat keskeisiä suomalaisuuden käsittelemisessä. Usein joutuu valitsemaan eri identiteettien välillä, kuten olla sekä muslimi että suomalainen. Tämä mustavalkoinen ajattelu ei ole reilua eikä se kuvasta Suomen yhteiskunnan todellista monimuotoisuutta. Jokaisella tulisi olla oikeus määritellä oma identiteettinsä ilman ulkoista pakottamista.


Median ja yhteiskunnan rooli

Kuka saa määritellä suomalaisuuden? Usein se on enemmistö, joka määrää tämän, jättäen vähemmistöjen äänet kuulumattomiin. Median rooli on merkittävä joko vahvistamassa stereotypioita tai edistämässä inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Kenelläkään ei tulisi olla valtaa määritellä toisen identiteettiä, ja kaikkien tulisi saada mahdollisuus tulla kuulluksi.


Haasteet ja toiveet

Huolimatta siitä, että Suomi on yksi maailman onnellisimmista maista, se kohtaa myös rasismiin ja syrjäytymiseen liittyviä haasteita. On tärkeää ymmärtää, että onnellisuus tulisi kattaa kaikki, ei vain enemmistön. Suomen onnen paradoksi, jossa se rinnastuu Euroopan rasistisimpien maiden joukkoon, on ratkaistava.


Eteenpäin

Rakentaaksemme inklusiivisemman suomalaisuuden on tunnustettava ja juhlistettava yhteiskuntamme moninaisia kokemuksia ja tarinoita. Jokaisella on rooli suomalaisuuden tarinan muokkaamisessa. Jakamalla ja kuuntelemalla toistemme tarinoita voimme vahvistaa yhteiskunnan sosiaalista kudosta ja luoda kestävämmän ja inklusiivisemman yhteisön.


Lopuksi

Suomalaisuus 2.0 tarkoittaa suomalaisen identiteetin monikerroksisuuden ja muuttuvan luonteen omaksumista. Se tarkoittaa monikulttuurisen perintömme tunnistamista, olemassa olevien narratiivien haastamista ja varmistamista, että kaikilla on oikeus määritellä oma identiteettinsä. Näin voimme luoda Suomen, joka on todella inklusiivinen ja edustaa kaikkia kansalaisiaan. Vastuu tämän kehityskulun edistämisestä kuuluu meille kaikille, jotta tulevat sukupolvet perivät inklusiivisemman ja oikeudenmukaisemman suomalaisuuden määritelmän.


Suomalaisuuden ydin ei ole mämmin tai saunan rakastaminen, vaan kyky tunnistaa ja hyväksyä monimuotoisuus, joka muodostaa tämän maan. Suomalaisuus on jatkuvasti kehittyvä käsite, johon jokainen meistä voi vaikuttaa. Se ei rajoitu tiettyihin kulttuurisiin käytäntöihin tai perinteisiin, vaan kattaa kaikki ne kokemukset ja tarinat, jotka tekevät meistä suomalaisia. Vaikka henkilökohtaiset mieltymyksemme saattavat poiketa perinteisistä kuvitelmista, jokaisella meistä on paikka tässä yhteisössä ja oikeus kutsua itseämme suomalaisiksi.

Comments


bottom of page